Oireileva miljöömuotokuva. Yksityiskohdat sukupuoli- ja säätyhierarkian haastajina
Miljöömuotokuva, jossa henkilö esitetään omassa
autenttisessa toimintaympäristössään, on osoitus 1880-
ja 1890-luvun naturalismin halusta uudistaa muotokuvamaalausta. Miljöömuotokuva
maalattiin mieluusti luonnollisessa koossa, ja interiööri runsaine
yksityiskohtineen muodosti kolmiulotteisen tilan, johon henkilö sijoittui.
Miljöömuotokuvia maalasivat ennen muuta Albert Edelfelt, Axel Gallén,
Eero Järnefelt, Gunnar Berndtson ja Maria Wiik.
Palin osoittaa tutkimuksessaan, miten yksityiskohdan teorian ja feministisen
lähiluvun avulla voidaan näennäisen yhdentekeviin yksityiskohtiin
tarttumalla haastaa ikonografisen tason itsestäänselvyyksiä,
kuten muotokuvamallin autonomiaa, pää- ja sivuhahmojen hierarkiaa
tai porvarillista perheidylliä. Naturalismi määrittyy esitystavaksi,
joka asettaa varhemman realismin yhtenäisyyttä painottavan maailmankuvan
ironiseen kaksoisvalotukseen. 1800- luvun muotokuvataide näyttäytyy
tässä tulkinnassa aiempaa ristiriitaisempana ja modernimpana mutta
myös pakonomaisesti menneisyyden konventioihin takertuvana.
Tutkimus tuottaa yhtäältä tuoreen, kriittisen tulkinnan tunnettujen
taiteilijoiden tunnetuista teoksista ja nostaa toisaalta esiin uutta, vähemmän
tunnettua aineistoa.
Sidottu, runsas värikuvitus, 2004
ISBN: 978-951-608-059-1
Sivumäärä: 403
Tekijä: Palin, Tutta
Hinta: 40,00 € (alv sisältyy hintaan)